evolution

Music: Avalkis – Tree of Love (2016)

Published on by Avalkis

cd_avalkis-tree_of_loveFrom the album Tree of Love – and Other Ballads from the Darkened Sun.

 

Heartfully warm special thanks to Joonas, Hanne, Matti, Liis, Kriku, Sini (and little boys), to my loving parents and to all others who have supported my music this year and in the past years – it has given me strength and inspiration to work on this and other upcoming albums! Also thanks to Liis for suggesting the harmony multi-vocals :).


Update 23rd December 2016: here is the original acoustic 2011 live recording of “Tree of Love”.

  • The wintery scene of trees on the single/album CD cover is from the upcoming post-apocalyptic Sci-Fi film Soulweaver: Requiem for Earth.
  • This is an island in Tammisaari. There is a beautiful V-shaped old tree in the center. It is the same island in the recent music post Summer Island.

Here are the lyrics:

AVALKIS: Tree of Love (or: May I Have This Last Dance with You?)         Song and lyrics © 2011–16 Jukka Eronen
1. I, I chose the light, over the dark
In my mind I realize
it is not you, it is not me
It’s everything between
In this life… life, life life
I’ve seen so many, many times…
You slip away
2. You, you made me cry
What I tried to hide,
wasn’t my tears
We, we plant a tree,
there inside it’s free
to show your thoughts
In this life… life, life life
I’ve had so many, many times…
You slip away
3. Please, let me embrace the tree
for it gives me life to go on
Once, the seed was sown,
yet never known,
how long must it take
To have you here, in my arms
And never letting go
after the tides that kept us apart
You’ll see, when we rise from the sea
it’s the tree of love
it will grow eternally
Daa-da-da-daa, daa-da-da-daa…
4. In this world of tomorrow
I have to let go of all the sorrow
Please follow me in the night…
night, night night
Where the only light is in your eyes
You’ll see, when we rise from the sea
It’s the tree of love,
it will grow eternally
Daa-da-da-daa, daa-da-da-daa…

If I were to die,
I’ll remember you
and have you in my heart – in my heart – in my heart – I will have you… have you… I have you…

Until we meet again

kieli_suomiLyriikat suomeksi:

AVALKIS: Rakkauden puu – Saanko kanssasi viimeisen tanssin?       Laulu, sävel ja lyriikat © 2011, 2016– 2017 Jukka Eronen
1. Näin, näin valon ja pimeän
   mielessäin, mä ymmärrän   Valon valitsen, se kenties vie
   meidät lähemmäs toisiamme   Kunnes taas… taas, taas, taas
   Sen kaiken jälleen, joudun kokemaan…
   Pois luotain karkasit 2. Vain, vain sinä vain, sait mut itkemään
   ei kukaan kyyneliään, voi kätkeä   Me istutamme puun
   ja varjoissa kuun
   voimme vain odottaa   Joudun taas… taas, taas, taas
   Sen kaiken jälleen, jälleen kokemaan…
   Pois luotain karkasit 3. Anna, anna mun syleillä
   puuta ikuista, se mua lohduttaa   Kerran, siemen alkoi itää
   mutta en voinut tietää
   turhaanko odotan   Sua vielä kerran, syliini
   En koskaan päästäis’,
   luotain pois, milloinkaan   Näetkö sen, jälkeen vuorovesien
   puun rakkauden
   joka vain kasvaa ainiaan

   Daa-da-da-daa, daa-da-da-daa…

4. Tässä maailmassa huomisessa
   Täytyy mun päästää kaikesta surusta

   Seuraathan mua, pimeimmäs’ yös’
   yös’, yös’, yös’

   Jossa ainoa, valo silmissäis’ on

   Näetkö sen, jälkeen vuorovesien
   puun rakkauden
   joka vain kasvaa ainiaan

   Daa-da-da-daa, daa-da-da-daa…

Jos mä kuolisin, kaiken jättäisin
mut sua en milloinkaan – en milloinkaan – en milloinkaan
En sua jättäisi kokonaan, kätken sut… kätken sut sydämeeni…

Kunnes tapaamme taas

 

Short story: Soulweaver – The first chapters (in Finnish)

Published on by Avalkis

kieli_englishSoulweaver: Requiem for Earth™ (PG-12) is an upcoming epic Finnish science fiction short film set in future Finland circa 3000 A.D. It is a mythological, poetic and dream-like journey to apocalyptic visions of past and future Earth. The fabric of reality, memories and dreams intertwine in the last days of our once flourishing planet. Man has destroyed himself and most of the planet. The surviving nature, animals and new species are living in the shadow of ruins and dying Earth; trying to make it in harmony. Something otherworldly is in the air.

A short story based on the Soulweaver film is in the works. It is to deepen the world and to enhance the experience of the film. It also features concepts, scenes and happenings that couldn’t be realized in the film with zero budget. However it is still a work of its own and can be read separately without seen the film.

The book of the short story will feature alternative endings, poems, illustrations, maps and appendiced on the world of Soulweaver.

The book will be published in Finnish digitally. Here are the beginning two chapters in Finnish.

Here’s the classical and symphonic orchestral main theme music from the film as a 2016 dark rendition:

kieli_suomiTulevaan Sielunkehrääjä™-elokuvaan ja sen maailmaan perustuva lyhyt novelli on tekeillä. Sen tarkoitus on syventää kokemusta ja taustoittaa tapahtumia. Novelli myös pitää sisällään ideoita ja kohtauksia, joita en pystynyt budjettisyistä tai taidemuotojen erilaisuudesta johtuen elokuvassa esittämään. Novelli on samalla itsenäinen teos ja sen voi lukea erikseen.

Sielunkehrääjä (K12) on tulevaisuuden Etelä-Suomeen noin tuhannen vuoden päähän sijoittuva eeppinen tieteiselokuva. Elokuva on mytologinen, runollinen ja unenomainen matka post-apokalyptisiin maisemiin. Maan todellisuus, muistot, unet, mennyt ja tuleva kietoutuvat toisiinsa. Ne kehräävät elämän ja kuoleman haurasta lankaa maailmassa, jossa ihminen on tuhonnut itsensä ja suuren osan Maasta. Osa kasveista ja eläimistöstä on säästynyt tuholta. Eläimet ja uudet kehittyneet lajit ovat nousseet raunioiden ja tuhkan keskeltä planeetan herroiksi. Tarina kulkee ajassa maailmankaikkeuden synnystä Maan viimeisiin päiviin ja uuden ajan sarastukseen.

Kirja tulee sisältämään vaihtoehtoisia loppuja, runoja, kuvituksia, karttoja ja tietoa Sielunkehrääjän maailmasta, kasvillisuudesta ja eläimistöstä. Kirjasta tulee suomenkielinen digitaalinen painos.

Tässä on Sielunkehrääjä-elokuvaan liittyvän tieteisnovellin kaksi ensimmäistä lukua suomeksi.

Musiikkia lukemisen oheen:

novelli_sielunk_logo2

PROLOGI  •  VUOSI 2839

OODI PIMENTYNEELLE AURINGOLLE

anfangi_auringosta ja Kuusta Maa näytti vielä niin siniseltä. Maa oli kuitenkin odottanut tulevaa jo pitkän aikaa; pian koitti sen hetki. Luonnon oma muisti sai aikaan väläyksen alkumerestä ja kaukaisista huomisen näyistä. Aurinko pimenisi, meret jäätyisivät. Vuoret kaatuisivat. Kuitenkin, vuosisatoja kaikkea tätä ennen, ihminen oli tuhonnut itsensä. Elämää kuhisseen Maan kaupungit olivat raunioina. Ihmisen perintönä oli nyt kuoleva maailma. Meret olivat haihtumassa. Joillakin alueilla eläimillä, kasveilla ja puilla oli onnea selvitä tuhosta, joskin jotkin niistä olivat kokeneet mutaatioita. Nopeaa evoluutiotakin oli tapahtunut.

Eräänä päivänä auringonpimennys loi varjonsa vielä hengissä taistelevien olentojen ylle. Auringon pimensi jokin muu kuin rakas Kuumme. Tämä taivaankappale keräsi ihmettelijöitä osakseen ympäri pohjoisen Maan. Se hehkui näkymätöntä valoa ja sen hiukkaset kimmelsivät ja hohtivat tuulessa.

Elettiin Maan viimeisiä päiviä. Oli uuden alun aika. Jotain kaunista ja suurta oli ilmassa…

LUKU I •  VUOSI 3152

KAURIS

anfangi_oli alkukevät. Sadepisarat kimmelsivät lehdillä. Pisarat kerääntyivät isommiksi pisaroiksi ja tippuivat hiljakseen maahan tai alemmille lehdille, muodostaen uusia pisaroita. Aivan kuin aika olisi hidastunut noiden pisaroiden muodostuessa ja pudotessa. Maassa niiden pärske kasteli yllättyneen muurahaisen. Kaikkialla oli jo alkanut versota ja jopa hieman kukkia jotain kaunista. Puissa oli pieniä vaaleanvihreitä poimuja. Tuuli tuiversi oksia ja edellisvuoden kuivia, edelleen pystyssä olevia oljenkorsia. Eräässä koivussa oli vielä lehdetkin jäljellä, koska talvi oli tullut niin nopeasti ja pitänyt ne jäisessä horroksessaan.

Metsä oli hengittänyt tulta joitakin aikoja sitten ja oli nyt syntynyt uudelleen tuhkasta, entistä ehompana ja vahvempana. Metsässä oli ränsistynyt vääntynyt puurakennelma. Kun tällä hiiltyneellä kasalla oli vielä aikoinaan ollut jollekin elävälle tarkoitusperä ja selkeämpi muoto, se oli luultavasti toiminut jonkinlaisena suojana. Tuon suojan vieressä seisoi nuori heiveröinen ja solakkarakenteinen kauris. Sillä oli nälkä. Syötäväksi kelpaavaa ravintoa oli niukasti tällä alueella. Tuli oli pitänyt siitä huolen. Maa oli tosin muodostumassa aiempaakin ravinnerikkaammaksi, mutta se veisi vielä aikaa. Kyseisen kaurislajin ruokavalio oli muotoutunut vuosien saatossa hyvin tarkaksi kasvillisuuden suhteen. Mikä tahansa ruohon korsi tai apilan kukka ei olisi sen vatsassa sulanut. Erikoistuminen auttoi välttämään kasveja, jotka olivat säteilylle alttiimpia ja näin haitallisempia terveydelle, mutta samalla se toi mukana omia haasteitaan. Helpotusta vallitsevaan tilanteeseen ei myöskään tuonut viileä ja utuinen ilma. Sumu sankkeni eikä enää oikein voinut olla varma minne voisi turvallisesti astua.

Lyhyt kesä meni siivillä. Talvi alkoi jälleen tehdä tuloaan. Maa tärisi lievästi. Kauris tunsi jotain; se ei ollut ainoastaan tuo tärinä. Se katsoi kaukaisuuteen hetken, teki päättäväisen loikan alas rinnettä kohden ja lähti seuraamaan vaistojaan. Edessä aukeava valtava pelto odotti sitä ensimmäisenä etappina. Pimentynyt aurinko, himmeät tähdet ja jokin kuvailematon olivat sillä seuranaan ja oppaanaan. Kauris tiesi nyt minne sen oli suunnistettava. Taivaan kannessa välkehti lentotähtiä. Niissä olisi voinut nähdä oman heijastuksensa, jos niin korkealle olisi yltänyt. Niin pitkä ei kauriin kaula kuitenkaan ollut, vaikka se uljas näky vielä tulisi olemaankin. Kauriilla oli pitkä ja uuvuttava, mutta tärkeä ja toiveikas matka taivallettavanaan…kauris_ja_valo2013

Kerran, unta mä näin

Olit valoa, joka elämän Kevääseen ikuiseen toi

Heräsin varjoihin auringon pimentyneen

Oliko se vain mielessäin vai näinkö muistollemme käy

Kerran, huomiseen näin

Kuin tuuli, sydämein muuttuu ain’

Silti sieluni sylissäs’ herää

Tunne lumi keväinen, se valkea kuin silmäin on

Nyt silmin sokein, en talvea Keväästä erota

Tarina jatkuu…

Comic: Narcosis the Cat goes Sci-Fi – 2010

Published on by Avalkis

b3-narkoosi-kissa-2010

“Narcosis the Cat is 5 billion years old. She is already very old and tired…”

“Yet Narcosis the Cat always reincarnates again!”

A spoof on Kubrick‘s 2001: A Space Odyssey (1968) which is my all-time favorite film in addition to f.ex. Tarkovsky‘s Stalker (1979). I love the scene in 2001 with the light white room and the stargate preceding it. It really feels like entering a whole new another world and universe.