Short story: Soulweaver – The first chapters (in Finnish)

kieli_englishSoulweaver: Requiem for Earth™ (PG-12) is an upcoming epic Finnish science fiction short film set in future Finland circa 3000 A.D. It is a mythological, poetic and dream-like journey to apocalyptic visions of past and future Earth. The fabric of reality, memories and dreams intertwine in the last days of our once flourishing planet. Man has destroyed himself and most of the planet. The surviving nature, animals and new species are living in the shadow of ruins and dying Earth; trying to make it in harmony. Something otherworldly is in the air.

A short story based on the Soulweaver film is in the works. It is to deepen the world and to enhance the experience of the film. It also features concepts, scenes and happenings that couldn’t be realized in the film with zero budget. However it is still a work of its own and can be read separately without seen the film.

The book of the short story will feature alternative endings, poems, illustrations, maps and appendiced on the world of Soulweaver.

The book will be published in Finnish digitally. Here are the beginning two chapters in Finnish.

Here’s the classical and symphonic orchestral main theme music from the film as a 2016 dark rendition:

  • Jukka “Avalkis” Eronen: Anima Dea (2016 Dark Rendition) [download or play the mp3, if the player above doesn’t show up] (5:01)

kieli_suomiTulevaan Sielunkehrääjä-elokuvaan ja sen maailmaan perustuva lyhyt novelli on tekeillä. Sen tarkoitus on syventää kokemusta ja taustoittaa tapahtumia. Novelli myös pitää sisällään ideoita ja kohtauksia, joita en pystynyt budjettisyistä tai taidemuotojen erilaisuudesta johtuen elokuvassa esittämään. Novelli on samalla itsenäinen teos ja sen voi lukea erikseen.

Sielunkehrääjä (K12) on tulevaisuuden Etelä-Suomeen noin tuhannen vuoden päähän sijoittuva eeppinen tieteiselokuva. Elokuva on mytologinen, runollinen ja unenomainen matka post-apokalyptisiin maisemiin. Maan todellisuus, muistot, unet, mennyt ja tuleva kietoutuvat toisiinsa. Ne kehräävät elämän ja kuoleman haurasta lankaa maailmassa, jossa ihminen on tuhonnut itsensä ja suuren osan Maasta. Osa kasveista ja eläimistöstä on säästynyt tuholta. Eläimet ja uudet kehittyneet lajit ovat nousseet raunioiden ja tuhkan keskeltä planeetan herroiksi. Tarina kulkee ajassa maailmankaikkeuden synnystä Maan viimeisiin päiviin ja uuden ajan sarastukseen.

Kirja tulee sisältämään vaihtoehtoisia loppuja, runoja, kuvituksia, karttoja ja tietoa Sielunkehrääjän maailmasta, kasvillisuudesta ja eläimistöstä. Kirjasta tulee suomenkielinen digitaalinen painos.

Tässä on Sielunkehrääjä-elokuvaan liittyvän tieteisnovellin kaksi ensimmäistä lukua suomeksi, olkaa hyvä. Jos kiinnostuit tai pidit lukemastasi, olisi mukava saada palautetta ja kommenttia :).

Tässä on elokuvan soundtrackin klassis-sifoninen orkestraaliteema “vuoden 2016 tummasävyisenä versiona”, jota suosittelen esimerkiksi novellin taustakuunteluun.

  • Jukka “Avalkis” Eronen: Anima Dea (2016 Dark Rendition) [lataa tai soita mp3 tästä, jos ylläoleva soitin ei näy selaimessasi] (5:01)

novelli_sielunk_logo2


PROLOGI  •  VUOSI 2839

OODI PIMENTYNEELLE AURINGOLLE

anfangi_auringosta ja Kuusta Maa näytti vielä niin siniseltä. Maa oli kuitenkin odottanut tulevaa jo pitkän aikaa; pian koitti sen hetki. Luonnon oma muisti sai aikaan väläyksen alkumerestä ja kaukaisista huomisen näyistä. Aurinko pimenisi, meret jäätyisivät. Vuoret kaatuisivat. Kuitenkin, vuosisatoja kaikkea tätä ennen, ihminen oli tuhonnut itsensä. Elämää kuhisseen Maan kaupungit olivat raunioina. Ihmisen perintönä oli nyt kuoleva maailma. Meret olivat haihtumassa. Joillakin alueilla eläimillä, kasveilla ja puilla oli onnea selvitä tuhosta, joskin jotkin niistä olivat kokeneet mutaatioita. Nopeaa evoluutiotakin oli tapahtunut.

Eräänä päivänä auringonpimennys loi varjonsa vielä hengissä taistelevien olentojen ylle. Auringon pimensi jokin muu kuin rakas Kuumme. Tämä taivaankappale keräsi ihmettelijöitä osakseen ympäri pohjoisen Maan. Se hehkui näkymätöntä valoa ja sen hiukkaset kimmelsivät ja hohtivat tuulessa.

Elettiin Maan viimeisiä päiviä. Oli uuden alun aika. Jotain kaunista ja suurta oli ilmassa…


LUKU I •  VUOSI 3152

KAURIS

anfangi_oli alkukevät. Sadepisarat kimmelsivät lehdillä. Pisarat kerääntyivät isommiksi pisaroiksi ja tippuivat hiljakseen maahan tai alemmille lehdille, muodostaen uusia pisaroita. Aivan kuin aika olisi hidastunut noiden pisaroiden muodostuessa ja pudotessa. Maassa niiden pärske kasteli yllättyneen muurahaisen. Kaikkialla oli jo alkanut versota ja jopa hieman kukkia jotain kaunista. Puissa oli pieniä vaaleanvihreitä poimuja. Tuuli tuiversi oksia ja edellisvuoden kuivia, edelleen pystyssä olevia oljenkorsia. Eräässä koivussa oli vielä lehdetkin jäljellä, koska talvi oli tullut niin nopeasti ja pitänyt ne jäisessä horroksessaan.

Metsä oli hengittänyt tulta joitakin aikoja sitten ja oli nyt syntynyt uudelleen tuhkasta, entistä ehompana ja vahvempana. Metsässä oli ränsistynyt vääntynyt puurakennelma. Kun tällä hiiltyneellä kasalla oli vielä aikoinaan ollut jollekin elävälle tarkoitusperä ja selkeämpi muoto, se oli luultavasti toiminut jonkinlaisena suojana. Tuon suojan vieressä seisoi nuori heiveröinen ja solakkarakenteinen kauris. Sillä oli nälkä. Syötäväksi kelpaavaa ravintoa oli niukasti tällä alueella. Tuli oli pitänyt siitä huolen. Maa oli tosin muodostumassa aiempaakin ravinnerikkaammaksi, mutta se veisi vielä aikaa. Kyseisen kaurislajin ruokavalio oli muotoutunut vuosien saatossa hyvin tarkaksi kasvillisuuden suhteen. Mikä tahansa ruohon korsi tai apilan kukka ei olisi sen vatsassa sulanut. Erikoistuminen auttoi välttämään kasveja, jotka olivat säteilylle alttiimpia ja näin haitallisempia terveydelle, mutta samalla se toi mukana omia haasteitaan. Helpotusta vallitsevaan tilanteeseen ei myöskään tuonut viileä ja utuinen ilma. Sumu sankkeni eikä enää oikein voinut olla varma minne voisi turvallisesti astua.

Lyhyt kesä meni siivillä. Talvi alkoi jälleen tehdä tuloaan. Maa tärisi lievästi. Kauris tunsi jotain; se ei ollut ainoastaan tuo tärinä. Se katsoi kaukaisuuteen hetken, teki päättäväisen loikan alas rinnettä kohden ja lähti seuraamaan vaistojaan. Edessä aukeava valtava pelto odotti sitä ensimmäisenä etappina. Pimentynyt aurinko, himmeät tähdet ja jokin kuvailematon olivat sillä seuranaan ja oppaanaan. Kauris tiesi nyt minne sen oli suunnistettava. Taivaan kannessa välkehti lentotähtiä. Niissä olisi voinut nähdä oman heijastuksensa, jos niin korkealle olisi yltänyt. Niin pitkä ei kauriin kaula kuitenkaan ollut, vaikka se uljas näky vielä tulisi olemaankin. Kauriilla oli pitkä ja uuvuttava, mutta tärkeä ja toiveikas matka taivallettavanaan…kauris_ja_valo2013

Kerran, unta mä näin

Olit valoa, joka elämän Kevääseen ikuiseen toi

Heräsin varjoihin auringon pimentyneen

Oliko se vain mielessäin vai näinkö muistollemme käy

Kerran, huomiseen näin

Kuin tuuli, sydämein muuttuu ain’

Silti sieluni sylissäs’ herää

Tunne lumi keväinen, se valkea kuin silmäin on

Nyt silmin sokein, en talvea Keväästä erota

 


Sielunkehrääjä © 2009–2016 Jukka Eronen. All rights reserved.

Tarina jatkuu…

Comic: Explosion Land – Dumdow Meets the Bermuda Triangle (2010)

In a million years you never can guess what happens next in the wacky adventures of Explosion Land, part of the Flapsticks‘ comic book worlds.

As a continuation to the previous blog post, a 2-part extremely exciting Sunday comic strip arises: Dumdow (the Angry Triangle) Meets the Bermuda Triangle or: Dumdow’s Most Eventful Boat Adventure of All-Time Blast Extravaganza (2010). A true work of authentic inspiration and a god’s gift – be blessed your soul and eyes dear reader upon this week’s Sunday feast! (Although it’s being posted on Monday, oh the blasphemy…)

dumdow1dumdow2

Now how’s that for a mind-blowing twist-ending. That’s all folks this time, see you soon!

Comic & game: Explosion Land (1991–) and my first oil painting (1995)

bamandbum

Early 1990s Bam and Bum – a.k.a. Bum and Pow from 1995 onward.

Bum and Pow – an antropomorphic bomb and a dynamite – are my oldest comic book characters still in use, from 1991. They are nowadays part of the Narcosis the Cat Meets the Flapsticks -comic book world that I began to re-discover and investigate in 2007 from my 1997–1999 mathematics and physics book doodles and illustrations. I noticed that some of the characters, beings and things had obviously escaped from the same universe so I started to investigate these little critters, their peculiar habits and their world in a more accurate way.

explosionland11st Explosion Land strip from 2010.

explosionland2Another usual day in Explosion Land.

In summer 1995 my grand mother Tellervo taught me to paint with oil colors. I chose my comic book characters Bum and Pow and Dumdow the Angry Triangle as my first motif. Also notice the surrealistic white shadows. The painting was called Tight Spot (1995) which was also the name for a puzzle/platform computer game I was planning to code on Turbo Pascal. I’ve coded countless of hours with it and even today it’s the programming language I know and do the best.

jukkaeronen_tightspot

I scanned the oil painting as the title screen and made sprites, animations, logos and music but unfortunately the game was never finished. There are f.ex. animated rolling VHS tapes, cassettes, CDs, disks and other nowadays defunct but collectible electronic media you were supposed to collect in the game (by the way in reality I collect 1980s ex-rental video cassettes and old computer games). This was one of my pet projects and I still hope to do something with the concept some day.

screen_tspot   screen_tspot5screen_tspot2   screen_tspot3 screen_tspot4

Stay tuned for more Explosion Land comic strips next time!


kieli_suomi  SUOMEKSI:

Olen piirtänyt ja luonut sarjakuvahahmoja pienestä pitäen. Olen löytänyt niitä myös mm. näkemällä niitä luonnon muovaamissa muodostelmissa ja fraktaalimaisissa kuvioissa. Räjähdysmaan asukit Bum-pommi ja Pow-dynamiitti ovat pitkäikäisimmät edelleen käytössä olevat hahmoni vuodelta 1991 (tuolloin nimillä Bam ja Bum). Minulla oli myös näihin hahmoihin pohjaava puzzle-tietokonepeli Tight Spot tekeillä vuonna 1996, mutta se jäi kesken. Nykyään nämä räjähdysherkät sankarit esiintyvät Narkoosi-kissa & Fläpstikkaat -sarjakuvien tarinoissa omassa maailmassaan.

Music: Summer Island (2015)

summerisland

Summer Island refers to the islands of Tammisaari (“Oak Island”, Ekenäs in Swedish) that is a very dear city to me here in the south of Finland. I’ve also lived there for over a year. My favorite and most beautiful forests are in Tammisaari. A few years ago I once swam to a near-by island there in the summer. At the half way I realized my energy was very limited and I didn’t have any water with me.

With the energy I had left in me I made it to the rocky shore of the island and had an experience of “an evolutionary flashback” I felt how a fish came to the solid ground for the first time ever and its fins growing to legs. It felt like seeing and remembering millions of years back in a few seconds.

I studied the island. There is this old symmetrical tree with two big branches in a V-shape. I’ve picked this tree and the island as inspiration for The Blue Forest of Wish to appear in my Springbringer graphic novel. The actual tree is also featured in winter-time on the Soulweaver film, with the moonlight shining in the middle.

In the impromptu summer extreme swim when I left the island I noticed a group of sheep watching me. It felt like a bizarre scene from an art house film because I hadn’t noticed them upon my arrival.

Fortunately I made it back from the isle. And have carried water with me ever since.

Music: Reflections (2001)

cd_myinheritrance

I love techno/electronic trance.  This is one of my favorite “classic” style trance pieces from 2001. It has a flavor of acid and goa trance.

  • [download or play the mp3, if the player above doesn’t show up] (4:05). From the albums My Departure (2000) and single My Inherit(r)ance (2001).

And here’s the ten-years-after “2011 Nostalgie Remix” – with a “surprise” ending:

Music: Medieval Paths #7 – Memory of the Rose (2005)

cd_memoryoftherose

Here is a direct continuation to the previous medieval piece, this time in a more ambient-symphonic setting:

  • Memory of the Rose (I Picked You a Rose from the Forest, Part ][) (2005) [download or play mp3, if the play bar above doesn’t show up]

From the album Memory of the Rose (2005).

Music: Medieval Paths #2 – I Picked You a Rose from the Forest (2003)

cd_fallbringer

In 2003 I had a season of composing medieval and celt-inspired themes.

Back then, I was inspired by Mark Seibert‘s electronic medieval soundtrack in Sierra‘s classic adventure computer game Conquests of Camelot: The Search for the Grail (1989) and Mike Oldfield‘s celt-nostalgic album Voyager (1996) that I highly recommend.

This is from my 2003 album Fallbringer from a series called Medieval Paths. The song is #2 I Picked You a Rose from the Forest (2003).  There is also a guitar ballad version of this song with English lyrics that I will record some day.

I think I still have sometimes a certain sense of celtic and medieval even in my other pieces, such as ambient. I’ll be posting also the rest from the Medieval Paths -series.

Character: Tommy the Troll (2011)

pulleapeikki pulleapeikko_leirituli

je_pulleapeikko-colorRound-tummy Tommy the Troll (Pullea peikko in Finnish) is the main character in the adventures of Troll Land.

He likes to create origamis that come to life – for example they start to fly and fire away. The first pencil drawing seen here is from August 19th 2011. But Tommy was born already almost three years before that in December 18th 2009 on the Apokryfia sketch book #2 Beta.

In the other drawing Tommy is by the Bonfire (Pullea Peikko leiritulen äärellä, September 6th 2011). Original pencil 15×10 cm, from the upcoming Narcosis the Cat & Flapsticks comic book stories.

Unlike the Internet trolls, Tommy is a nice sympathetic fellow.

Photographs: Flying over the Clouds – My first time flying (2016)

overtheclouds    overtheclouds2

overclouds_panorama

I flew for the very first time in my life a week and a half ago. It was totally unreal. I don’t know how people usually take it but for me it was like an out of my body experience. I’ve never felt anything like it. It felt like we could fly to outer space and beyond. Especially flying over the clouds was so dream-like… It reminded me of the best times in the winter when you can ski on the frozen sea and see nothing but ice as far as your eyes can see.  It is humbling (you realize how small you are in this vast universe) and surreal enough an experience. But this icy layer was high in the sky…

And the sun is always shining there, no matter the weather!

Actually, now that I think of it, the stargate scene in 2001: A Space Odyssey is very reminiscent of how I felt – going into a completely new another world. And perhaps transforming in the process, like in the film’s epic poetic finale. Part of my personal evolution, I’m no longer a  walking and running mammal, I’m a flying one. I’m so grateful for the experience.